Profiloija

Helinä Häkkänen tarkastelee rikosprofilointia työnä, jossa tapahtumapaikan havainnoista etsitään tutkintaa suuntaavia päätelmiä. Keskusrikospoliisissa hankittuihin kokemuksiin yhdistyvät menetelmien historia ja kansainvälinen yhteistyö. Esimerkkitapaukset ulottuvat Myyrmannin iskusta Bodomin surmiin, mutta mukana on myös rikoksia, joiden tutkintaan Häkkänen ei itse osallistunut. Näin lukija tutustuu sekä käytännön työhön että tapaan soveltaa psykologista tietoa erilaisiin tapauksiin. Teos avaa alan kysymyksiä oikeudessa käsiteltyjen tapahtumien kautta vaitiolovelvollisuuden asettamissa rajoissa. Näkökulma kiinnostanee erityisesti rikostutkinnan taustalla tapahtuvaa ajattelua ja psykologin ammattia pohtivaa lukijaa.